Kaverini Laura, joka on työharjoittelussa Scancomingin Lontoon toimistossa, junaili tiensä tänne keskiviikkona. Vieläkin tuntuu ihan hassulta, että parissa tunnissa pääsee junalla maasta toiseen, ja tää matkustamisen helppous onkin ihan varmasti yksi asia mitä tuun kaipaamaan Suomeen palattuani. Joka tapauksessa, Lauran juna oli täällä neljältä ja sinä päivänä ei ihan hirveästi mitään jaksettu tehdä. Vaihdettiin parin viikon aikaiset kuulumiset ja illalla suunnattiin elokuviin katsomaan vihdoin Sofia Coppolan uusi leffa Somewhere. Käytiin söpössä Actor's Studio - nimisessä leffateatterissa, jossa oli pehmeät penkit joihin teki mieli jäädä nukkumaan elokuvan jälkeen ja salissa vain kolme ihmistä meidän lisäksi.
Torstaiaamuna jaksettiin herätä suht aikaisin ja otettiin suunta juna-asemalle, määränpäänä Brugge-niminen kaupunki. Oltiin netistä katsottu, että menopaluu-lippu Bruggeen maksaisi 13 euroa, joten yllätys oli aika epämieluisa, kun tiskin takana istuva täti ilmoittikin hinnaksi 26 euroa. Ostettiin kalliilta tuntuneet liput silti, koska oltiin sovittu tapaavamme australialainen kaverimme Alan siellä. Tutustuttiin Alaniin viime lokakuisella Tukholman reissullamme, kun yövyttiin samassa hostellissa. Alan on ollut vaihtarina Kööpenhaminassa, ja nyt koulun loputtua viettänyt pari kulunutta viikkoa matkustellen ympäri Eurooppaa. Belgia olikin sitten Alanin viimeinen etappi ennen kuin hän lensi Lontoon kautta takaisin Melbourneen.
Joka tapauksessa, junamatka sujui aika mukavasti, kun istuttiin vahingossa yli puolet matkasta ensimmäisessä luokassa, ennen kuin konduktööri pyysi meitä vaihtamaan oikeaan kakkosluokan vaunuun. Matka kesti vain tunnin verran ja asemalla odoteltiin hetki Alanin junaa, jonka jälkeen lähdettiin tarpomaan ulos ja etsimään keskustaa. Löydettiin onneksi turisti-info, josta saatiin kartta ja se keskustakin löytyi sitten nopeasti. Kukaan meistä ei ollut tajunnut ottaa etukäteen selvää oikeastaan koko kaupungista, joten lähinnä vain käveltiin ympäriinsä ja ihasteltiin kanaaleja ja vanhoja rakennuksia.
Valitettavasti mun kamerasta loppui akku muutaman kuvan jälkeen, joten enempää näytettävää mulla ei ole!
Tultiin illaksi takaisin Brysseliin ja hetken lepäiltyämme vein Lauran ja Alanin Brysselin kuuluisimpaan baariin, Deliriumiin. Baarissa on valtava valikoima juomia, ja valittiin listalta bissejä joilla oli hassuimmat tai oudoimmat nimet. Kuvassa Alanilla on kaktusbisse, itse maistoin mm. omenanmakuista.
Perjantaina saatiin taas kammettua itsemme ylös suht inhimmilliseen aikaan, ja aamupalan jälkeen lähdettiin kaupunkikierrokselle ja pääsin leikkimään matkaopasta - esitin kuitenkin pienen hiljaisen toiveen, ettei multa kysyttäisi mitään ihan kauhean vaikeaa Brysselistä! Kuljeskeltiin ympäriinsä 3-4 tuntia ja oon aika ylpeä siitä etten eksynyt kertaakaan ja taisin saada sisällytettyä reitilleni kaikki oleellisimmat jutut mitä nyt kävelymatkan etäisyydellä toisistaan pystyi saavuttamaan. Käytiin katsomassa mm. Grand Place, Manneken Pis, Palace of Justice, Royal Palace, yms. Tietysti matkan varrella syötiin myös belgialaisia ranskalaisia ja vohveleita!
Illalla meillä oli kotibileet talossa, ja kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, niin teemana oli aurinkolasit.
Ilta olikin oikein hauska, mutta ehkä riittää että nää kuvat puhuu puolestaan!
Lauantaiaamu oli haikea, kun saatettiin Lauran kanssa Alan taksille. Oli aika ihanaa, että Alan tuli Belgiaan vain meidän takia ja nää pari päivää olikin huippu hauskoja! Hassua ajatella että Alan on nyt takaisin Australiassa, eikä tiedetä että nähdäänkö enää ikinä! Mutta toivotaan niin :)
Lauantaipäivä sujui aika laiskoissa tunnelmissa, mutta illalla käytiin mun lempibaarissa, joka on irkkupubi muutaman minuutin kävelymatkan päässä kotoani. Hauska ilta jälleen kerran!
Sunnuntaista mulla ei sitten olekaan enää kuvia, sekin päivä meni ohi aika nopeasti ja sitten Laura lähtikin junalla takaisin Lontooseen. Oltiin hieman järkyttyneitä siitä, että nähdään seuraavan kerran vasta 7 viikon päästä kun meen taas vuorostani Lontooseen, mutta uskon että lopulta aika menee taas liiankin nopeasti, niin kuin täällä tapana on!
Tää miniloma oli siis ihan mahtava, mutta huomasin kyllä sunnuntai-iltana sängyssä maatessani ja unta saamatta miettiväni, että on ihan kiva aloittaa taas uusi viikko ja arki. Nyt myös kun arki täällä tuntuu tosiaan jo arjelta, eikä kaikki ole enää ihan niin uutta ja ihmeellistä, niin oon päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa taas liikkumaan vähän enemmän. Hyvä lenkkeilypuisto on jo löytynyt, ja eilen käytiin kämppisteni Lilyn, Anne-Kristinen ja Lisen kanssa ruotsalaisella fitness - tunnilla ja innostuttiin siitä sen verran, että täytyy varmaan hankkia jäsenyys tuonne salille!
Tässä taas kuulumisia pitkästä aikaa, ensi kerralla yritän ehkä vihdoin toteuttaa sen merkinnän itse tästä työharjoittelussa olosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti