Salut! Mun nimeni on Nelli ja opiskelen matkailuvirkailijaksi Helsingissä. Tammikuussa 2011 alkaa mun oma Suuri Seikkailuni vohveleiden ja oluen luvatussa maassa, Belgiassa, jonne lähden suorittamaan työharjoitteluani. Hyppää kyytiin ja stay tuned! Formspring - kysy mitä vaan.

torstai 26. toukokuuta 2011

This is it.


Olen yrittänyt ottaa kaiken irti viimeisestä kuukaudestani Brysselissä, joten kuulumisten kirjoittelu tänne on vähän jäänyt. Tänään on mun viimeinen työharjoittelupäiväni ja huomenna lennän illalla takaisin Suomeen, se on aika hassu ajatus jota en kai ihan vielä ole ede sisäistänyt. Tässä kuluneiden viikkojen aikana olen mm. käynyt Kölnissä, Gentissä, kahdessa konsertissa ja sellaisissa paikoissa Brysselissä missä aina suunnittelin käyväni mutta en vain koskaan saanut aikaiseksi. Lauantaina vietettiin mun läksiäisiä, jotka mun kämppikset mulle oli järjestäntyt. Oli kivaa, että niin monet kaverit pääsi paikalle. Oon alusta alkaen ollut sitä mieltä, että kaikkein paras asia tänne harjoitteluun tulossa on nää kaikki uudet ihanat ihmiset, joihin oon täällä tutustunut.

Istun tosiaan nyt viimeistä päivää töissä, enää ei ole oikein mitään tekemistä. Tän viimeisen kuukauden aikana olen alkanut huomaamaan, kuinka paljon täällä olenkaan oikeasti oppinut ja ennen kaikkea olen saanut paljon lisää itsevarmuutta tähän työhön ja muutenkin. Tän harjoittelun myötä uskon, että tulen asumaan myöhemminkin ulkomailla - tää maapallo vain on yksinkertaisesti liian iso ja mielenkiintoinen, että kannattaisi viettää koko elämäänsä yhdessä paikassa. Nyt myös uskon, että musta on siihen ja pärjään ihan hyvin. 

Kohta syödään työkavereiden kanssa mansikkakakkua ja sitten onkin aika tyhjentää työpöytä ja sanoa hyvästit tälle paikalle ja yhdelle vaiheelle mun elämässä. Kohti uusia seikkailuja!

maanantai 2. toukokuuta 2011

Pariisi 2

Vietin tässä taannoin neljän päivän pääsiäislomani jälleen Pariisissa, ja vaikka aikaa oli tällä kertaa enemmän kuin viime visiitillä, niin silti tuntui että aikaa oli taaskin ihan liian vähän! Viimeksi matkustin Pariisiin Thalys-junalla, mutta koska nyt olin niin myöhään liikkeellä lippujen varaamisen kanssa, niin päätin mennä Eurolines-bussilla, johon liput sai 100 euroa halvemmalla. Neljän tunnin autossa istuminen paahtavassa helteessä ei tosin ihan hirveästi innostanut, mutta onneksi sain suostuteltua kämppikseni Vesan ja Lassen lähtemään samaan aikaan Pariisiin, niin matkakin meni sitten seurassa vähän rattoisammin. 

Bussimatka menikin sitten aika nopeastik, kunhan vain ensin oltiin päästy matkaan! Bussi saapui nimittäin aluksi 2 tuntia myöhässä Brysselin Midi-asemalle koska se oli ajanut kolarin, ja sen jälkeen meidän piti odottaa vielä tunti että saatiin paikalle uusi tunti. Oltiin sitten loppujen lopuksi perillä viideltä, mikä hieman harmitti koska alun perin meidän olisi pitänyt saapua Pariisiin 13.30, joten tässä sähläyksessä tuhlaantui ihan turhaan muutenkin vähäistä aikaamme. Vaikka en ehkä ihan hirveän tyytyväinen ollutkaan Eurolinesin palveluun (menomatkalla kun odotettiin kolme tuntia tätä bussia, niin kertaakaan kukaan henkilökunnasta ei tullut meille kertomaan mitään tietoa tästä viivästyksestä, joka kerta kun kävin kysymässä niin sain vain vastauksen että bussi tulee kymmenen minuutin päästä... Tulomatkalla puolestaan ilmastointi ei bussissa oikein tuntunut toimivan ja ulkona lämpötila oli sopivasti yli 25 astetta....), niin uskon että tulen silti matkustamaan Eurolinesilla myöhemminkin jos tarvetta tulee, koska hinnat ovat kuitenkin niin paljon halvemmat kuin junalla matkustaessa!

Lauantain aktiviteetteihin meillä kuului Versaillesissa vierailu. Jouduttiin jonottaa sinne melkein 3 tuntia, mutta auringossa palamisesta huolimatta se oli kyllä ihan sen arvoistakin! Pääsylippu Versaillesiin maksaa 27 euroa (hintaan sisältyy pääsy kaikkiin kohteisiin, eli linnaan, puutarhoihin, yms.), mutta koska me ollaan alle 25-vuotiaita EU:n kansalaisia, niin päästiin sisään ilmaiseksi! Ainoastaan puutarhoihin pääsystä piti maksaa 8 euroa, mutta muuten tää rahan säästyminen oli ihan mieluisa yllätys. Jos ei pientä jonotusta pelkää, niin suosittelen kyllä Versaillesissa vierailua kaikille! 


Meillä meni Versaillesissa koko päivä, oltiin aamulla herätty puoli seitsemältä ja oltiin takaisin majapaikassamme 14 tunnin kuluttua... Illalla piti hieman käydä tutustumassa pariisilaiseen yöelämään, mutta taidettiin eksyä hieman väärille seuduille, sillä paikka johon päädyttiin muistutti lähinnä jotain Malmin paikallista yökerhoa... Se siitä pariisilaisuudesta siis!


Seuraavana päivänä nautittiin auringonpaisteesta ja puistopiknikistä, ja käytin tietty vähän ihailemassa taas Eiffel-tornia sen juurelta. Sen lisäksi päästiin vielä risteilemään Seine-joelle, joka oli myös aika hieno kokemus! 


Maanantaina sitten oli taas aika palata Brysseliin ja takaisin arkeen. En voi uskoa että jäljellä on enää 4 viikkoa työharjoittelua ja täällä oloa! Kiitos kaikkien upeiden ihmisten joita oon täällä tavannut, niin tuun jo nyt surulliseksi miettiessäni tulevaa lähtöä. Yritän vain olla miettimättä kuinka vaikeaa se tulee sitten olemaan ja vain ottaa kaiken irti tästä loppuajasta täällä!

torstai 21. huhtikuuta 2011

London vol 2

Matkasin tosiaan taas viikonloppuna Lontooseen Lauran luokse. Jälleen kerran oli huippuhauskaa, mutta aika meni vain ihan liian nopeasti niin kuin aina. Viikonloppu Lontoossa ei riitä mihinkään, on tyhmää kun pitää jatkuvasti miettiä aikatauluja. Lauantaina päätettiin tehdä jotain turistimaista, joten suunnattiin Madame Tussaudsin vahamuseoon.

Kuten näkyy niin poseerattiin kaikkien lempityyppiemme kanssa...

Löyty sieltä joku tommonen ihana Amykin ja pari innokasta fanityttöö!

Muihin viikonlopun Lontoo-aktiviteetteihin kuului mm. lounastaminen perinteisessä englantilaispubissa, määrittelemätön määrä minuutteja ja tunteja Lontoon joukkoliikenteessä, ruotsalaisbändi lavalla Koko-klubilla, suomalaisiin törmääminen vessajonossa, paljon paljon aurinkoa, juustokakkua Brick Lanella, pakollinen Primark-vierailu, mansikoita ja skumppaa, Abban kuuntelua sekä vielä vähän lisää joukkoliikenteessä istumista. 


Aika muikee viikonloppu siis. Ja huomenna Pariisiin! 



tiistai 19. huhtikuuta 2011

Birds can fly so high.


Vietin viikonlopun Lontoossa ja nyt arkea olisi taas muutama päivä, ennen kuin suuntaan pääsiäislomaksi Pariisiin. Sain vasta eilen kuulla, että toimistomme on kiinni perjantain ja maanantain, joten klikkasin itselleni samantien bussiliput Pariisiin. Viimeksi matkustin sinne Thalysilla, mutta bussiliput on nyt 100 euroa halvemmat ja aikaa hieman enemmän, joten ajattelin kestää sen kolmen tunnin bussimatkan, vaikka junalla pääsisi puolet nopeammin. 

Tuntuu tosi kummalliselta ja surulliselta tajuta, että jäljellä on tämän jälkeen enää viisi viikkoa. Oon rakastunut Brysseliin ja tuntuu ikävältä lähteä juuri kun on kotiutunut tänne, saanut paljon uusia ystäviä ja päässyt nauttimaan Brysselin keväästä. Vaikeaa Suomeen paluusta tekee sen, etten ollenkaan tiedä mitä siellä odottaa - esimerkiksi kesätöitä on vaikea saada täältä käsin kun haastatteluihin ei pääse. Muutenkin kun on tottunut tähä erilaiseen elämäntapaan täällä, niin veikkaan että mulle iskee suurempi kulttuurishokki kun palaan Suomeen! Kaverit älkää ihmetelkö, jos yritän antaa poskisuudelmia tavatessamme.


Tässä vaiheessa alkaa iskeä myös pieni paniikki kaikkien niiden tehtävien suhteen, joita tän työharjoittelun aikana pitäisi tehdä ja kirjoittaa. Tää harjoittelu ei ole vain sitä, että menen aamulla töihin ja pääsen iltapäivällä kotiin, vaan sen lisäksi meidän tulee kirjoittaa erilaisia raportteja koululle, käydä läpi monimutkaisia arviointilomakkeita ja muuta kivaa. 

Tässä blogissa pitäisi muun muassa käsitellä käytännön asioiden hoitamista kohdemaassaan, mutta mulla ei oikein ole kummoisia vinkkejä annettavina mahdollisesti myöhemmin Brysseliin tuleville opiskelijoille. En oo esimerkiksi joutunut käymään lääkärissä tai kohdannut muutenkaan kummempia ongelmia. Asunnon hankkiminen sujui nopeasti ja ilman ongelmia ja kaveripiiri on karttunut kuin huomaamatta. Tähän loppuun voisin koota vielä muutamia linkkejä, jotka on ollut mulle hyödyksi täällä!


tiistai 12. huhtikuuta 2011

Antwerpen Zoo


Mun viikonlopun toinen turistiasia, oli retki Antewerpenin eläintarhaan, joka on yksi maailman vanhimmista eläintarhoista ja perustettu vuonna 1843. Brysselistä on tosi helppo tulla Antwerpeniin; Central Stationilta Antwerpeniin kestää (junasta hieman riippuen) noin 40-50 minuuttia, ja ainakin viikonloppuisin menopaluu-lipulla on hintaa 7,50 euroa. Eläintarha puolestaan sijaitsee aivan muutaman askeleen päässä rautatieasemalta, joten senkin puolesta sinne on helppo tulla. Sisäänpääsy aikuiselta muistaakseni oli 21 euroa ja alle 18-vuotiaalta 17 euroa.


Tää oli ihan hauska vierailukohde, jonne ei varmaankaan olisi muuten tullut lähdettyä, ellei mun perhe ois ollut täällä kylässä. Mutta tääkin on sellainen paikka, jossa nyt käytyäni voisin suositella muillekin! Siellä sai hyvin päivän kulumaan ja säätkin taas suosi, ja lisäksi tuolla oli paljon eksoottisempiakin eläimiä, kuten nyt vaikka noita norsuja ja kirahveja niin kuin kuvissakin näkyy. Niitä ei ihan meidän Korkeasaaressa pääse näkemään :) Eri lajeja siellä muistaakseni on noin 950.

Mun formspringiin saa muuten edelleen mielellään heitellä kysymyksiä tätä mun työharjoittelua tai Belgiassa asumista koskien, tai ihan mitä vain! 

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Mini-Europe & Atomium


Viikonloppuna sain taas vieraita Suomesta, tällä kertaa pikkuveljen ja vanhemmat. Pääsin myös tekemään paljon turistiasioita, jotka muuten ois ehkä saattanut jäädä kokematta. Kaiken lisäksi kesä on saapunut Brysseliin - ainakin tänä viikonloppuna saatiin nauttia auringonpaisteesta ja yli kahdenkymmenen asteen lämpötiloista!


Perjantaina käytiin vierailemassa Atomiumissa, jota joskus oon kuullut nimitettävän Brysselin Eiffel-torniksi. Siitä voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta ainakin monille Atomium on sellainen maamerkki, joka monille tulee mieleen Brysselistä. Tämä atomi rakennettiin Brysseliin vuoden 1958 maailmannäyttelyä varten, ja alun perin sen oli tarkoitus olla pystyssä vain puoli vuotta, mutta siihen se sitten jäi. Itse olen aiemmin käynyt katselemassa Atomiumia vain sen juurelta, mutta nyt käytiin sisälläkin. Rakennuksella on korkeutta 102 metriä ja ylimmästä pallosta johon pääsi, oli aika hienot näkymät. Ihan jokaiseen palloon ei turvallisuussyistä päässyt, mutta niihin joihin pääsi, kuljettiin tuollaisia pelottavia ja pitkiä liukuportaita pitkin, jotka näkyy tuossa keskimmäisessä kuvassa. Muutamassa pallossa oli näyttelyitä, jotka käsitteli mm. avaruutta ja tuota vuoden 1958 maailmannäyttelyä, ja lisäksi sieltä löytyi ravintola ja kahvio.






Atomiumissa vierailun jälkeen käytiin Mini-Europessa, joka sijaitsee ihan tuon atomin läheisyydessä. Mini-Europe on teemapuisto, jossa on esillä miniatyyri-versioita EU-maiden tunnetuimmista nähtävyyksistä ja rakennuksista. Yhteensä esillä oli muistaakseni noin 350 eri rakennelmaa, joista suurin osa on 1:25 mittasuhteessa. Suomea puistossa edusti Olavinlinna. Ihan hauska paikka, jossa voin suositella vierailemaan, etenkin jos mukana on vähän nuorempaa väkeä. Ainakin mun 12-vuotias pikkuveli tykkäsi! Yhteislippu Atomiumiin ja Mini-Europeen maksoi noin 20 euroa.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Work and play they're never okay to mix the way we do.


Olen viime aikoina keskittynyt tässä blogissa kirjoittamaan vapaa-ajastani Brysselistä ja erilaisista reissuista joita olen täältä käsin tehnyt, joten ehkä nyt olisi korkea aika kertoa myös vähän tästä työharjoittelustani, joka on syy miksi ylipäänsä tähän kaupunkiin kolme kuukautta sitten saavuin. 

Suoritan työharjoitteluani siis Scancoming-nimisessä "incoming-matkatoimistossa" - tämän parempaa suomenkielistä vastinetta en keksi sanoille incoming tour operator tai destination management company. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, niin Scancoming ei siis ole sellainen matkatoimisto, jonka kautta asiakkaat varaavat itselleen lomamatkoja jonnekin lämpimään, vaan Scancoming tekee yhteistyötä mm. suomalaisten matkatoimistojen kanssa ja hoitaa näiden asiakkaille esimerkiksi hotelli- ja ravintolavarauksia, lentokenttäkuljetuksia sekä opaspalveluita. Suurin osa varauksista taitaa kohdistua Brysseliin, mutta myös muihin Belgian kaupunkeihin ja Luxembourgiin.

Scancoming on suomalainen  yksityisessä omistuksessa oleva yritys, joka perustettiin vuonna 1977 ja ensimmäinen toimipiste oli Lontoossa. Nykyään Scancoming toimii viidessä maassa ja seitsemässä kaupungissa Euroopassa: Englannissa (Lontoo), Ranskassa (Pariisi & Nizza), Irlannissa (Dublin), Belgiassa (Bryssel) sekä Espanjassa (Barcelona & Malaga). Tämä Brysselin toimisto perustettiin vuonna 2000 ja se sijaitsee Avenue Louisella, eli vähän tällaisella kaupungin "fancymmalla" alueella. Työntekijöitä täällä on tällä hetkellä kolme, joista yksi on suomalainen. Eli toimisto on aika pieni, mutta ilmapiiri sitten sitäkin parempi. :)



Ylemmässä kuvassa näkyy toimistomme keittiö ja alemmassa toinen työhuoneista. Täällä työskentelevät Tiina ja Tania, ja tuo oikea nurkkapöytä kuului ennen minulle, mutta nyt siinä istuu viime kuussa aloittanut uusi työntekijä Matthias. Täällä on siis myös toinen työhuone, jonka ovi pilkottaakin vähän tuolla ylemmässä kuvassa, ja nykyään mulla on sitten käytössäni ihan oma huone.



Täällä siis istun minä, ja vaikka oma työhuone kuulostaakin ehkä hienolta, niin ihan aina en siitä niin kovin innoissani ole. Onneksi voin edes kuunnella radiota, muuten olisi ajoittain aika hiljaista! Toinen huono puoli on, että tähän huoneeseen ei paista aurinko eikä lämmitys toimi kunnolla, joten vaikka ulkona olisi lähemmäs 20 astetta lämmintä, niin minä istun täällä kolme paitaa päällekkäin ja palelen silti... Muuta valittamista ei sitten olekaan. ;)

Mun työaika täällä on 9-17, mikä on ihan mukavaa niin säästyy epäinhimmillisen aikaisilta herätyksiltä. Mun joka päiväisiin tehtäviin kuuluu laskujen teko, erilaisten papereiden skannaaminen, postin haku ja avaaminen sekä varausten teko. Scancomingin asiakkaita on siis ihan yksittäiset (liike)matkustajat kuin ryhmätkin, ja mä hoidan noita individual-varauksia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että aluksi saan esimerkiksi suomalaisen matkatoimiston agentilta sähköpostia, että asiakas tarvitsisi majoitusta vaikkapa nyt Brysselistä jollekin tietylle ajankohdalle. Joskus asiakkaalla on heti jokin tietty hotelli toiveena tai saan esimerkiksi jonkun kokouspaikan osoitteen, jonka läheisyydestä hotellia toivotaan, joskus taas täytyy lähettää takaisin hieman tarkentavia kysymyksiä, että minkä tasoista majoitusta tai mistä päin kaupunkia sitä hotellia halutaan. Tämän jälkeen sitten alan etsiä asiakkaalle sopivaa hotellia, ja jos asiakkaalla ei siis ole mielessä yhtä tiettyä hotellia, niin yleensä tiedustelen puhelimitse muutamasta eri hotellista saatavuutta ja hintaa, jonka jälkeen lähetän asiakkaallle tarjouksen hotellista. Mikäli asiakas sitten hyväksyy tarjouksen, niin teen varauksen hotellille. Joskus taas ensimmäisestä tarjouksesta ei löydy sopivaa vaihtoehtoa, ja pitää etsiä jotain muuta. Toisinaan varausta ei taas synny ollenkaan, mikä on tietysti aina vähän turhauttavaa kun on tehnyt "turhaa työtä", mutta toisaalta jokaisesta tapauksesta oppii jotain.


Tällaista tämä siis on! Noiden yllämainittujen asioiden lisäksi teen kaikenlaisia sekalaisia juttuja myös aina välillä, esimerkiksi välillä saatan käydä kaupassa ostamassa lisää paperia tai muita toimistotarvikkeita, teen hotellikuvauksia varausjärjestelmäämme Tourplaniin, vien kirjeitä postiin yms. Työ on ihan mukavaa silloin, kun tekemistä on, mutta hiljaisempina päivinä aika käy väistämättä pitkäksi kun toisinaan mulla ei ole kuin muutama varauksen teko päivässä. Ihmiset ei selvästikään enää nykyään käytä niin paljon matkatoimistojen palveluita  varatessaan yksittäisiä matkojaan - sen sijaan ryhmävarauspyyntöjä tulee runsaasti, mutta niitä nyt en ainakaan vielä tee. En usko, että tämä on ihan sitä työtä, mitä tahdon tulevaisuudessa tehdä, sillä 8 tuntia tietokoneen ääressä istuminen on mun mielestä vähän puuduttavaa ja mieluummin olisin asiakkaiden kanssa tekemisissä kasvotusten. Hyvä puoli tässä on kuitenkin ollut se, että entisenä vähän puhelinkammoisena olen saanut rohkeutta siihen, kun joudun soittelemaan hotelleihin joka päivä ja hoitamaan asioita puhelimitse. 

Jos vielä jäi jotain kysyttävää tästä työharjoittelustani, niin vastailen mielelläni!