Ainahan sitä kaipaisi vuorokauteen muutaman lisätunnin, mutta ette arvaakaan kuinka kipeästi tarvisin niitä nyt! Marras-joulukuu tuntuu muutenkin aina olevan vuoden kiireisintä aikaa, ja sitten kun hillittömän kouluahdistuksen päälle lisätään vielä pieni stressi ja paniikki (apua-aika-loppuu-kesken!) Brysseliin muuttoon liittyvistä asioista, niin voitte uskoa että pikkuinen matkailuopiskelija on päästään pyörällä. Mulla on ollut vapaapäivinäkin monta kertaa kello herättämässä ihan epäinhimmillisiin aikoihin jotta en nukkuisi puolia siitä ajasta, minkä voisin käyttää tärkeiden asioiden hoitamiseen, ja kalenteri täyttyy merkinnöistä "muista tehdä se-ja-se koulujuttu". Samalla revin hiuksia miettiessäni, missä välissä ehtisi nähdä ystäviäkin (jep, juuri niitä joista joutuu kohta eroon moneksi kuukaudeksi!) ja ja ja... No, yritän lohduttautua ajattelemalla, ettei tätä kestä enää kovin kauaa; kohta saan lomailla muutaman viikon ja sitten pääsenkin elämään unelmaani eli kokeilemaan asumista ihan vieraassa ympäristössä. Tuleville ulkomaille harjoitteluun lähtijöille voisin kuitenkin kertoa ihan vilpittömät terveiset, että hoitakaa oikeasti esim. ne koulujutut ajoissa alta pois! Muistan itsekin pyöritelleeni silmiä ja ajatelleeni että joo joo, mutta taidan kuitenkin kuulua niihin ihmisiin, joiden täytyy vain oppia kaikki kantapään kautta...Tänään ostin lennot Brysseliin, eli lähtö on nyt sitten ihan konkreettisesti nurkan takana! Mun työharjoittelu alkaa siis virallisesti 10. tammikuuta, joten lennän Brysseliin jo tiistaina 4.1., jotta ehdin vähän hoitamaan asioita ja totuttelemaan uudessa paikassa asumiseen, ennen kuin työt alkavat. Paluulento on sitten perjantaina 27. toukokuuta ja seuraavana aamuna onkin sitten valmistujaiset koululla. Mun lentoni on sopivasti Suomessa noin kello 23.30 ja koska irtisanoin tällä viikolla tän Helsingin kämppäni, niin mulla ei ole tällä hetkellä mitään käsitystä mitä sitten oikein teen kun seison matkalaukkuineni puoliltaöin yksin Helsinki-Vantaan lentokentällä. Noh, ehkä joku kiva kaveri huolii mut nurkkiinsa. Päätin kuitenkin ettei vielä ole aika stressata niitä asioita, mitä tapahtuu sitten työharjoittelun jälkeen, kun näissä sitä ennen tapahtuvissakin jutuissa on vielä niin paljon mietittävää!
Yksi juttu, minkä ajattelin aiheuttavan vielä enemmän päänvaivaa, oli asunnon hankkiminen. Kuvittelin jo etukäteen niitä unettomia öitä, viikkokausia kestävää epätoivoa, ja lopulta parin viikon hostelliasumista Brysselissä ja asuntonäytöissä kiertämistä sitten paikan päällä, ennen kuin löytäisin sieltä oman kodin. Olin nimittäin kuullut etukäteen vähän kauhuskenaarioita ja pelotteluja, että asunnon saaminen tulee olemaan vaikeaa etenkin, kun täältä Suomesta käsin on vähän hankala käydä katsomaan niitä kämppiä etukäteen. Se mulle oli kuitenkin selvää, että koska muutan ihan tuntemattomaan kaupunkiin josta en tunne ketään, niin en halua muuttaa yksiöön, vaan mieluummin kimppakämppään. Oon muutenkin tottunut soluasumiseen ja havainnut sen aika hyväksi tavaksi tutustua ihmisiin uudessa kaupungissa.
Törmäsin sitten appartager.be - sivustoon, jonne pystyy tekemään oman profiilin, etsimään kämppäkavereita ja selaamaan muiden ilmoituksia vapaista asunnoista ja huoneista. Tää osoittautui aika hyödylliseksi saitiksi, vaikka osa ilmoituksista onkin aika epäilyttäviä ja pitää olla tarkkana mihin uskoo ja mihin ei. Löysin sitten sellaisen henkilön, jolla on muutamia taloja Brysselin keskustassa, ja se vuokraa niistä huoneita opiskelijoille ym. nuorille. Yhdessä talossa sattui sopivasti vapautumaan huone juuri tammikuun eka päivä, joten otin sen. Tässä oli se hyvä puoli, että näyttöön tulemista ei erikseen vaadittu niin kuin monissa muissa asunnoissa ja meiliin saamieni kuvien perusteella uskalsin ottaa huoneen ilmankin. Tää asunto, johon muutan, on sellainen muistaakseni 3-kerroksinen talo, ja yhteensä meitä asuu siellä sitten yhdeksän parikymppistä tyttöä ja poikaa eri puolilta maailmaa. Keittiö ja oleskeluhuoneet jaetaan, osassa huoneita on tietääkseni kylppärikin mutta omastani en vielä ole varma. Kuulostaa mun mielestä ihan hyvältä, toivottavasti kämppiksetkin ois vielä kivoja! Googlemapsin mukaan tää asunto sijaitsis noin kolmen kilometrin päässä mun työharjoittelupaikasta eli siinäkin mielessä aika hyvä juttu.
Nyt kun on lennot ja asuntoasian pois päiväjärjestyksestä, niin voinkin sitten pikkuhiljaa alkaa enemmän jännittämään sitä varsinaista työharjoittelussa olemista ja miten tulen uudessa paikassa pärjäämään. Noh, onneksi päänvaivaa tuottaa vielä muutamat Kelan lappuset ja ne satamiljoonaa koulutehtävää, eli sitä Brysseliin muuttoa ehdin jännittää ehkä sitten lentokoneessa!
